Ila: Kaverin häät olivat Bangkokissa. Mikä ihana tekosyy syödä hyvin! Mukaani tarttui hääpäivän jälkeisenä sunnuntaina hääpari ja pari kaveria.
Nahm on Bangkokin kohisten kasvavan fine dining scenen ylihypetetyin yksilö. Oligarkit ja muut tungeksivat Bangkokiin ostamaan kiinteistöjä, shoppailemaan puolen miljoonan kelloja ja syömään kalliisti. Tähän maksukykyiseen kohderyhmään, jolle (kallis) hinta on tärkeämpää kuin laatu, Nahm iskee.
Australialainen keittiömestari David Thompson laajensi joitakin vuosia sitten Michelin-tähden saaneen (ensimmäinen palkittu thaikku-ravintola btw.) Nahm-konseptinsa Lontoosta Bangkokiin. Lontoon Nahm suljettiin jo 2012, mutta Bangkok porskuttaa. Nahm oli 2014 maailman 13. paras ravintola ja uusimmallakin listalla vielä sijalla 22. Totaalisen yliarvostettua!
Ravintola sijaitsee Bangkokin ytimessä Metropolitan by COMO -hotellin yhteydessä (yyyyh, hotellirafla). Sivuhuomiona: alkudrinkit kannattaa nauttia Metropolitanin vieressä olevassa Banyan Tree -hotellin huipulla olevassa kattobaarissa - auringonlasku ja fiilis ovat uskomattomat, niistä enemmän joskus toiste. Sisustus on hä-mä-rä! Todella pimeätä. Puuta ja maansävyjä. Tyylikästä, moderni aasialainen look.
Ruoaksi valikoitui set menu, joka koostui à la carten yksittäisannoksista. Yhteensä ruokalajeja noin 16. Paljon salaatteja, mikä oli positiivinen yllätys. Aasialaiseen tyyliin ruokalajit eivät tulleet pikkuhiljaa erikseen vaan neljänä aaltona: amuse bouche (canapet), alkuruoat, pääruoat ja jälkiruoat. Safkat eivät olleet annoksina kunkin ruokaiijan lautasella, vaan ne tuotiin tarjoiluastioissa. Esillepano oli...noh...se on aasialaista, joten moni ruoka oli toki nättiä, mutta esillepanosta ei oikein voi puhua. Maku oli toki hyvää, ei suuria pettymyksiä, mutta pisti ajattelemaan, että miksi tätä mestaa hehkutetaan näin paljon.
Esiinnostettavia ruokalajeja on vaikea eritellä, kun kaikki tulivat samoihin aikoihin pöytään, mutta yrttinen ja chilinen possuwok oli yksi parhaista koskaan. Jälkiruoat olivat thaimaalaisia klassikkoja, jotka toki hyviä, mutta eivät mitenkään tarpeeksi fancyja tämänkaltaiseen illalliseen. Sticky rice ei vaan ole fine diningia, vaikka sen miten tarjoilisi.
Viinivalikoima on kattava ja kuten arvata saattaa (lähes) kaikki viinit ovat tuotuja. Mitään viinipakettia ei ole, eikä se tämänkaltaiseen ruokailuun oikein soveltuisikaan. Listalta valikoitui pääosin listan keskihintaisia pulloja. Viinien hinnat olivat kalliita johtuen osittain tuonnista osittain paikan tavoittelemasta kohderyhmästä. Roederer + viisi viinipulloa + avecit + muutama olut. Meno oli aikalailla hilpeätä loppua kohden.
Palvelu oli täysin mitäänsanomatonta. Ehkä Nahm tavoittelikin sitä, ettei tarjoilijat nouse esiin mitenkään, mutta itse jäin ainakin kaipaamaan huolenpitoa!
Hintalappu viiden hengen pitkälle setille oli yhteensä melkein pari tonnia, jonka kiltisti höyläsin omalle kortilleni. Onneksi sentään kaverit olivat kustannuksia jakamassa.
Ilarin arvio:
Ruoka: 7,5
Juoma: 8
Palvelu: 6
Kokonaisuus: 7
Isoimmat plussat ja miinukset:
+ Fine dining aasialainen on harvinainen konsepti
- Ylihypetys
- Keskinkertainen harmaus vähän kaikessa
Mikä: Nahm, maailman listalla hyvin ränkätty rafla Bangkokissa. Aasialaista aasiassa.
www.comohotels.com/metropolitanbangkok/dining/nahm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti